torstai 30. huhtikuuta 2009

Ensi viikkoa odotellessa

Maanantaina 4.5. lähden Ouluun ja ti 5.5. menen sisälle Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan. Sydämen katetriablaatio -toimenpiteen tärkeys sai vahvistusta viime viikonloppuna, kun flimmeri eli eteisvärinä tuli vallitsevaksi rytmiksi sunnuntain vastaisena yönä. Seurasin tilannetta ma-aamuun asti, jolloin hakeuduin päivystyspolille. Siellä tehtiin taas kerran cardioversio eli sydämen sähköinen rytminsiirto. Nyt sydämeni sykkii pääosin normaaliin tahtiin.

Nyt aion nauttia kevään juhlasta. Huomenna onkin jo toukokuu, jonka kunniaksi soi Aikakoneen kappale "Keltainen"

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Sisäinen kauneus ja usko itseensä

Viime päivinä on hehkutettu Britannian Talent 2009 -kilpailun osallistujasta, Susan Boylesta. Hän on 47 -vuotias skotti, joka iästään ja arkisesta ulkomuodosta huolimatta uskaltautui lavalle laulamaan. Huomatkaa oheisessa videossa, miten häntä ensin mitätöidään ja hänelle naureskellaan. Mutta kun Susan alkaa laulaa, koko yleisö hullaantuu ja on aivan haltioissaan.

Löytäkäämme kaikki keski-ikäiset naiset sisäinen kauneutemme ja usko itseemme, niin kuin Susan!

Susanin esitystä voi katsoa tästä linkistä.

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Kiireinen viikko takana

Viikko on ollut todella kiireinen. Olen joutunut järjestelemään asioita, jotta olen pysynyt tahdissa mukana. Tänään onneksi Marevan-hoitonikin on vihdoin saavuttanut hoitoalueen.

Onneksi viikonloppuni alkaa tästä hetkestä, sillä olen vaihteeksi taas ollut töissä illan. Valitsin musiikiksi Olli Lindholmin esityksen "Särkyvää". Kappale muistuttaa minua siitä, ettei elämää tarvitse jatkuvasti suorittaa.

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Paluu työhön ja arkeen

Kun taas huomenna koittaa paluu arkeen lyhyen loman jälkeen, virittäydyn tunnelmaan CCR:n esityksellä "Have you ever seen the rain"

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Pääsiäisen rauhaa ja hiljentymistä

Pääsiäisen aika antaa mahdollisuuden lepoon ja hiljentymiseen. Työt voi onneksi unohtaa muutamaksi päiväksi. Lähden tapaamaan läheisiäni ja saan rentoutua pienten lasten seurassa. Heidän kanssaan oleminen on täysipainoista hetkessä elämistä. Pienellä tytöllä ja pojalla on vielä kyky ihmetellä sellaisia asioita, joita olen pitänyt itsestään selvinä.

Odotan yhdessä oloa lasten kanssa,uuden Miina ja Manu -kirjan lukemista heille. Pienelle tytölle Muumi-videot ovat vielä kiinnostavia maailman jäsentäjiä. Ulkoilemme toivottavasti paljon. Yritän olla sekä tytölle että pojalle läsnä niin paljon kuin mahdollista, samoin kuin muille läheisilleni.

Valitsin kaksi lasten esittämää musiikkiesitystä, jotka omistan omille sukulaislapsilleni ja kaikille pienille lapsille:
- "Pieni sydän"
- "Päivänsäde ja Menninkäinen"

torstai 2. huhtikuuta 2009

Vähän vihreää, paljon värikästä!

Noudatan tästä päivästä eteenpäin ruokavaliossani otsikon slogania: Vähän vihreää, paljon värikästä, sillä tänään olen nielaissut ensimmäisen Marevan-lääkkeen. Sitä kutsutaan yleisesti myös rotan myrkyksi. Huh, nimitys tuntuu hiukan pelottavalta. Mutta tunnen jo nyt olevinaan, kuinka paljon ohuempi vereni on kuin aamupäivällä.

Miksi minullekin jo elämäni tässä vaiheessa aloitettiin verenohennuslääke? Syynä on toukokuun kuudentena päivänä tehtävä ns. sydämen katetriablaatio eteisperäisten rytmihäiriöiden takia. Toimenpide tehdään Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Onneksi minulla on muutama viikko aikaa sopeutua potilaan rooliin ja tutustua potilaana olon erilaisiin ohjeisiin.

Nyt tuntuu, että Sir Elwoodin Hiljaiset värit -yhtyeen esittämä Rouva Fortuna sopii tämän päivän tunnelmaani.