Kuvailen nykyistä työtäni tulipalojen sammutteluksi, sillä teen pieniä byrokraattisia viilauksia erilaisiiin ohjeisiin. ja vastailen mitä omituisimpiin kysymyksiin. Tunnen, että en pääse suuriin kokonaisuuksiin käsiksi ollenkaan. Mietin, meneekö joku puoli osaamisestani hukkaan nykyisessä työssä. Enpä osannut syyskuussa myöskään aavistaa, että valta on joillekin aiemmin tuntemilleni ihmisille mennyt vuosien varrella päähän oikein kunnolla.
Nyt on aika levätä, rentoutua, haaveilla ja päästää mielikuvitus valloilleen.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti