Elämä soljuu eteenpäin ja on niin hyvä olla siinä tilassa, jossa nyt olen. Olo tuntuu levolliselta ja moni asia on selkiytynyt pääni sisällä. Enää en haikaile ja odota jotain tapahtuvan ilman omaa panostani.
"Laulu rakastamisen vaikeudesta" on edelleen yksi suosikkikappaleistani. Muistan niin hyvin "Käpy selän alla" elokuvan herättämän kohun, josta aikuiset puhuivat hiljaa ja matalalla äänellä. Olin silloin, vuonna 1966 vähän vaille kymmenen vuotias.
